Historiaa

Postiliiton Turun osaston historia

Postiljoonien ammattiyhdistystoiminta alkoi, kun Viipurin Wiestinviejien yhdistys perustettiin 4. kesäkuuta 1905. Turun Wiestinviejien yhdistys perustettiin 20. syyskuuta 1905 toisena yhdistyksenä. Wiestinviejien jäseniksi liittyi 37 kaupungissa asuvasta 47:stä postiljoonista. Voidaan todeta, että järjestäytymisaste oli jo heti alussa korkeata luokkaa Turussa. Turun viestinviejien taival jäi lyhyeksi, sillä 12. toukokuuta 1906 perustettiin Suomen Posteljooniyhdistyksen Turun osasto. Perustellusti voidaan todeta, että Postiliiton Turun osasto r.y. on Suomen vanhin toiminnassa oleva Postissa työskentelevien työntekijöiden ammattiosasto.

Alkuvuosien esityksiä seuraavassa

Yhdistys esitti peruspalkan nostamista 700 markkaan ( nykyrahassa 13 097mk/vuosi ), huolta kannettiin myös siitä, että olisi tullut neljäs päivittäinen kantokerta, myös kannettiin huolta vapaapäivistä ja lomien puutteista. Anottiin sunnuntaikannon siirtämistä aamupäiväksi ja kahden viikon kesälomaa sekä kahta vapaapäivää kuukaudessa. Postiljoonien kokouksissa pohdittiin myös suhdetta lehdistöön. Nopeasti kasvanut ja voimansa tunnossa oleva lehdistö ei ollut tyytyväinen postin palveluihin. Erityisesti korkeat maksut, joita posti peri lehdiltä, olivat tulilinjalla.

Turun Wiestinviejien ja Suomen Postiljooniyhdistyksen Turun osastoa johti puheenjohtajana Kustaa Lehtimäki. Yhdeksän vuosikymmenen aikana puheenjohtajina on toiminut Lehtimäen jälkeen 21 miestä ja sihteereinä on toiminut 27 henkilöä, viimeisin on osastomme ensimmäinen naissihteeri. Ammattiosastomme jäsenet ovat kautta vuosikymmenten edustaneet aluettamme liittovaltuustossa ja hallituksessa, korkeimpana edustuksena Raimo Helkiön toimiminen liiton varapuheenjohtajana 1985-1989.

Ongelmia kautta vuosikymmenten

Irtisanomissuoja ei alussa ollut kovinkaan hyvä. V.1913 osaston puheenjohtaja erotettiin postin palveluksesta, kun hän osoitti suosiotaan Venäjältä vankeudesta palaavalle senaattorille. V.1918 osaston puheenjohtaja ja monia muita erotettiin postin palveluksesta sisällissodan takia. Useimmat otettiin myöhemmin takaisin postin palvelukseen. Lakkojakin on vuosikymmeniin mahtunut. Ensimmäinen lakko oli keväällä 1917, seuraava lakko oli korpilakko syyskuussa 1917, jolloin tosissaan yritettiin päästä eroon mielivaltaisesta postinhoitaja Urpolasta. Hänet pidätettiinkin virastaan, mutta kansalaissodan jälkeen palautettiin virkaansa. Sodan jälkeisistä nousuvuosista eivät postilaiset olleet päässeet osallisiksi ja pitkäaikainen tyytymättömyys purkautui lakkona v.1955. Lakkoon lähdettiin ilman SAK:n ja VY:n lupaa. Seuraavana vuonna oltiin mukana yleislakossa. Seuraava lakko oli v.1983 Postiliiton omana lakkona, joka koski lajittelukeskusten henkilökuntaa. Toistaiseksi viimeinen lakko on ollut v.1995. Lakot ovat onnistuneet hyvin ja se osoittaa sen, että työntekijät ovat aina valmiita jopa lakkoon, jos liitto tai Turun osasto ei pysty muutoin saamaan tärkeiksi katsomiaan asioita neuvotteluilla hoidettua. Elintaso on kehittynyt vuosikymmenten aikana. Elintaso ei kuitenkaan ole automaattisesti noussut samassa tahdissa Postin voittojen kanssa, joten työehtojen parannukset ja reaalipalkkojen korotukset ovat aina vaatineet kovaa työtä niin ammattiosastoltamme kuin liitoltammekin. Näin tulee varmasti olemaan tulevaisuudessakin, ehkä työ tulee jopa vaikeutumaan tulevaisuudessa.

Kesäksi oma tupa

Ammattiosastomme hankki jo v.1909 ensimmäisen kesäpaikkansa Littoisista, sitä seurasi vuokrahuvila Moikoisista, v.1913 ostettiin Hirvensalosta Lahja-niminen tila. Se myytiin v.1926. Nykyinen kesäkotimme Mäntyniemi ostettiin v.1928. Kesäkotimme MÄNTYNIEMI on noin 4 hehtaarin tontilla oleva täysin sähköistetty ja muutoinkin nykyaikaisilla mukavuuksilla varustettu kesäpaikka, jossa on 8 mökkiä, neljä rivitaloasuntoa, ajanmukaiset yhteistilat, sauna, hyvät liikuntamahdollisuudet ja soutuveneitä ym. vieraiden käytössä. Neljää mökkiä vuokrataan myös muille Postiliittolaisille (nykyisin PAU). Tarkemmat tiedot osaston historiikistä, jota on vielä saatavissa toimihenkilöiltä.