Puheenjohtaja Esa Vilkunan kolumni neuvottelutilanteesta - Neuvottelutilanne- ja tavoitteet arvioidaan uudelleen

Valtakuntaan syntyi 25. lokakuuta Työllisyys- ja kasvusopimus, jota myös Tupoksi kutsutaan. Me emme saaneet aikaiseksi edes neuvottelutulosta hallinnon arvioitavaksi. Kerta oli ensimmäinen alamme historiassa. PAU ja sen edeltäjäliitot ovat aina aiemmin olleet turvaamassa suomalaista kolmikantaa ja keskitettyä sopimusjärjestelmää.

Kansantalouden tilanne huomioonottaen olisimme voineet osaltamme kuitata matalat yleiskorotukset. Keskeiset syyt sopimuksen syntymättä jäämiseen olivat vaatimuksemme laajasta sopeuttamispaketista ja sanomalehdenjakelun palkkajärjestelmän kestämätön tilanne. Muista pöydällä olleista asioista sopu oli jo hyvin lähellä. Postiala on rakennemuutosala. Parhaiden käytettävissä olevien arvioiden mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana menetetään 30 prosenttia kirje- ja lehtivolyymeista. Jokainen osaa tahollaan laskea millaisen taloudellisen paineen tämä synnyttää. Itella on ollut oudon haluton edes tässä tilanteessa hakemaan Postilain mukaista yleispalvelun rahoitusta. Maksumieheksi näyttää siis olevan jäämässä postiduunari. Rahoitusaukko ja volyymin lasku synnyttävät paineen tuhansien ihmisten irtisanomisiin ja osa-aikaistamiseen. Suojatyöpaikkoja emme ole hakemassa tai luomassa, mutta se tosiasia että postialan kaltaisessa volyymibisneksessä työvoimatarve ei alan ammattilaisille itsestään selvistä syistä muutu samaa tahtia liikevaihdon muutosten kanssa, on syytä tunnustaa.

Kolmen vuoden työrauha olisi edellyttänyt henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja muutosturvaa. Tämä ratkaisu olikin jo hyvin lähellä, ei vähiten asiaa lähellä olevien poliittisten toimijoiden suopean suhtautumisen vuoksi. Sanomalehdenjakelun suoritepalkkajärjestelmän osalta molemmin puolin tunnistettiin tarve suorittaa mittava korjausliike. Huomattavasti ennakoitua suuremmat lehtimäärien alenemat ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen. Työnantaja on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti alentaessaan olemassa olevien jakajien palkkausta jättämällä suorittamatta sopimuksen edellyttämät ansiotasoa lisäävät reittiyhdistelyt. Sen sijaan työnantaja on palkannut uutta työvoimaa tarpeettoman lyhyisiin työkokonaisuuksiin. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että valtionyhtiö Itellasta saatu ansio ei työperäisten maahanmuuttajien osalta ole enää kaikissa tilanteissa riittänyt oleskeluluvan uusimiseen. Työnantajan mukaan korjaustoimet olisi tullut rahoittaa palkkaliitteen sisäisin järjestelyin, mikä tuo mieleen hölmöläisten peitonjatkamisen. Jatkamme valonkantoa tupaan säkki kerrallaan…

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että arvioimme muuttuneessa ympäristössä neuvottelutilannetta ja -tavoitteita kaikessa rauhassa uudelleen ja asetamme omaksi takarajaksemme joulukuun puolivälin. Toki sopimus saadaan tarvittaessa syntymään ennen lokakuun loppua ja työrauhan päättymistä, mutta se edellyttäisi työnantajalta siinä määrin uutta asentoa, etten siihen jaksa tällä erää uskoa.

Päivitetty 28.10.2013